Pakkasta

Huhhei, kun on ollut jo pitkän aikaa paljon pakkasta! Ilmat täällä meillä päin on ainakin ollut niin kylmät, ettei ihan joka päivä olla edes voitu käydä lenkillä. Ai miksi ei? No siis onhan minulla takkeja ja villapaitoja vaikka kuinka paljon, mutta tassut paleltuu! Välillä joutuu kävelemään kahdella tassulla ja se on kuulemma hassun näköistä. Onneksi ne kovat pakkaspäivät ovat kuitenkin olleet harvassa ja sopivalla pakkassäällä pärjää ihan hyvin. Tässä kuvassa minulla on emännän tekemä villapaita päällä.

Lenkkeilijä

Ja kun on lenkkeilty ahkerasti ja reippaasti, pääsee kotona peiton alle nukkumaan!

Peiton lämmössä.

Treffit

Kyllä nyt on viiksikarvat värisseet ja vatsassa on pyörinyt perhosia! Tällä viikolla olen päässyt kaksi kertaa treffeille Bennon kanssa. Matkalla autossa aavistelin jotain erityistä olevan ilmoilla, en meinannut millään pysyä boksissani ja uikutin koko matkan. Onneksi matka ei ollut pitkä, vain lyhyt automatka.

Treffeillä minua odotti Benno. Benno on myös jackrussellinterrieri kuten minäkin. Benno on viisi vuotias ja se on minun tavoin valko-ruskea ja sileäkarvainen. Saa nähdä, tuottavatko treffimme tulosta: jos hyvin käy, minusta tulee äiti maaliskuussa!

Tässä kuva ensi treffeiltämme, kun tapasimme jo joulukuussa:

Nana ja Benno

Emäntä on avannut uudet kotisivut kennelillemme. Käy tutustumassa!

Hyvää uutta vuotta!

Paljon olisi kerrottavaa ja kuvia julkaistavana, niitä tulee tänne kun vain ehdin kirjoittaa. Joku laiskuus on kai iskenyt?

Ennen joulua sain Suomen Kennelliitolta mukavan kirjeen, hakemani kennelnimi hyväksyttiin. Olemme nyt siis Luolakuonon kennel! Luolakuonolle avautuvat omat nettisivut, kun vain saan ne tehtyä. Ilmoitan kyllä täällä, kun ne ovat valmiit!

Lisäksi Luolakuonon ensimmäiset pentusuunnitelmat on ilmoilla. Seuraillaan pentupuuhia Nanan kanssa täällä blogissa.

Nyt siis jos koskaan Nanan viiksikarvat värisee!

Rauhallista joulua!

Paketointia

Shh. Tämä on salaista, älä kerro tästä isännälleni.

Kävin tällä viikolla jouluostoksilla emännän kanssa. Otin emännän mukaan, koska en osaa käyttää vielä rahaa, se ei tahdo pysyä tassuissani. Eikä tuo paikallinen pankki myönnä minulle pankkikorttia, vaikka niillä on sellaisia kortteja, missä on koiran kuva.

No, takaisin asiaan. Eräästä nimeltä mainitsemattomasta kaupasta ostin isännälle lahjan. En kerro, mikä se on, jos sinä kuitenkin sen kerrot isännälle. En oikein tiedä, oliko se kallis vai halpa, kun en minä niistä numeroistakaan oikein ymmärrä. Mutta hyvä se on, toivottavasti isäntä pitää siitä.

Kotiin päästyäni aloin paketoimaan ja ei se ollutkaan niin helppoa kuin miltä se näyttää.

Paperi päällä, seuraavaksi nauha.

Miten se nyt menikään...

Noin, hieno tuli!

Sitten vielä pakettikortti.

Valmis lahja pukinkonttiin vietäväksi.

Jouluvalmistelut alkavat olemaan täällä jo pitkällä. Huomenna vielä leivomme emännän kanssa lihapullia ja minulle keitämme koiranruokaa. Toivottavasti emäntä ei tällä kertaa laita joukkoon herneitä, en tykkää niistä ollenkaan. Jätän aina herneet ruokakipon pohjalle. Samoin kuin rusinat maksalaatikosta. Ja porkkanaviipaleet. Ja myös parsakaalin palat. Jos ruokakupissa olisi herneiden tilalla lihapullia, söisin ne kyllä.

Kuva-arvoitus

Löydätkö minut kuvasta?

Missä Nana?

Joulua odotellessa

Heipä hei,

taas on päässyt aikaa vierähtämään viime kerrasta. Olen silti tehnyt kaikenlaisia koiruuksia, en ole kokonaan mihinkään kadonnut.

Viime viikolla teimme joulusiivousta. Minä vein pedit ja peitot ulos tuulettumaan. Sitten pakkasin kaikki ylimääräiset leluni pussiin ja pussi vietiin vaatehuoneeseen. Rikkinäiset lelut heitin roskiin. Kun pedit olivat tuulettuneet tarpeeksi, vein toisen niistä keittiöön omalle paikalleen, jossa se on ollut jo siitä lähtien, kun minä muutin tänne asumaan. Toisen pedin paikkaa vähän vaihdoin, siirsin sen olohuoneen toiseen nurkkaan. Vanhassa nurkassa oli kylmä, ulko-oven vieressä vetää kovin näin talvella. Tänne vanhaan nurkkaan laitoin joulun tunnelmaa:

Joulukoira

Tänne meillepäin on satanut ihan hirvittävästi lunta! Se ei minua kuitenkaan haittaa, sillä pidän lumesta todella paljon. Lumessa on kiva kaivella ja seurailla jälkiä. Meidän pihalla on nyt noin russelin verran lunta:

Russelin verran lunta.

Tärkeää!
Varoitus energiapurkauksista. Jos on liian monta päivää sisällä tekemättä mitään ja kun pääsee ulos, voi tulla energiapurkaus. Energiapurkaus on vaaraton ja hetkellinen olotila. Energian purkaus menee usein ohi nopeasti. Ne, jotka eivät ole ennen nähneet energiapurkausta saattavat pelästyä sellaisen kohdatessaan. Tässä kuva energiapurkauksesta:

Energiapurkaus on vaaraton ja ohi menevä olotila.