Ulkoilua ja kyläilyä

Hei taas!

Pennut ovat täällä jo kuusiviikkoisia. Kovasti he kasvaa ja kehittyy! Tällä viikolla ollaan tehty monenmoista. Keskiviikkona kävimme eläinlääkärissä, jossa pennuille laitettiin mikrosirut kaulaan. Vähän molemmat kirkuivat, kun sirua laitettiin. Eläinlääkäri teki heille myös tarkastuksen ja kaikki oli kunnossa. 

Ulkona me ollaan käyty jo päivittäin, paitsi silloin kun satoi kaatamalla vettä, enhän minäkään silloin mielelläni ulkoile. Kova vahtiminen minulla on ulkona, kun pennut juoksevat eri suuntiin, vaikka eiväthän he kauaksi uskalla mennä. Hienosti molemmat tytöt ovat jo pissanneet ja kakanneet ulos! Tässä meidän ulkoilukuvia kauniissa ja aurinkoisessa säässä!

Samaa tahtia me kuljemme!

Jonossa

Tehkää te muut mitä tykkäätte, mä syön kiviä!

Milla Magia vauhdissa

Matami Mimmi

Ulkoleikkejä

Äkkiä äitin perään!

Me olemme käyneet kyläilemässä Tyynen, Ekin ja Elman luona, siellä ovat tämän viikon olleet hoidossa myös Tessu ja seitsemän pientä pentua. Pennut eivät ensin ymmärtäneet lainkaan, mitä ne sellaiset pitkulaiset koirat on. Mutta kun hetken he niitä katselivat, niin jo lähdettiin leikkiin rohkeimpien mäyräkoirien kanssa. Sattumalta Tyynen ja Ekin ruokasäkki oli lattialla ja pennuista se oli mielenkiintoinen!

Uusia kavereita

Psst, älä kerro kenellekään...

Tuoksu tulee pussin läpi.

Näkeekö kukaan?

Hei täältä se aukeaa!

Mmm, herkullista! Otan tästä äkkiä yhden.

Hei, Mimmi, hae oma raksu!

Ai täältä niitä saa!

Varoitus: söpöläisiä liikkeellä!

Hei! Taas on vierähtänyt pari viikkoa viime tassutteluista, mutta ymmärrätte varmaan, että Mimmi ja Milla pitävät minut kiireisenä. Molemmat neidit ovat jo kovia menijöitä, ovathan he jo 4 viikkoa vanhoja.

Milla Magia ja Matami Mimmi pedissä.

 Mimmi kertoi alkuviikosta isännälle ja emännälle, että tila ei enää riitä pedissä, meteli oli kova ja pois oli päästävä. Onneksi isäntä rakensi meille pentuaitauksen ja nyt meidän kyllä kelpaa! Tilaa on paljon leikkimiseen ja juoksemiseen ja mahtuupa tänne isäntä ja emäntä meidän kanssa aikaa viettämään.

Uusi pentuaitaus.

Neidit matkalla petiin.

Silloin tällöin täällä pidetään haukkuharjoituksia ja molemmat treenailevat haukkumista myös nukkuessaan, lienevätkö äitiinsä tulleet. Olemme aloittaneet myös tutustumisen uuteen ruokalajiin, Royal Caninin Mini Starter Mousseen. Vielä pennut eivät sitä paljon syö kerrallaan, maistelevat ja minä tietysti saan syödä loput.

Ensimmäinen annos edessä.

 Tässä vielä söpöilykuvia, olkaapa hyvä!

Matami Mimmi

Milla Magia

Mimmi katselee aitauksen ulkopuolelle, sinne olisi päästävä!

Painimatsi

Mimmi

Milla

Pennut kasvaa

Pennut täällä kasvavat kovasti ja kehitystä tapahtuu. Pennut ovat jo nyt erilaisia, Mimmi on kova kipittäjä, liikkuu jatkuvasti pedissä ja on myös aika nopea liikkeissään. Milla taas on ollut jo syntymästään saakka ahne, tunkee ja tunkee, jotta pääsee tissille. Ja siellä myös viihtyy. Tässä asiassa Milla on kuulemma tullut isäänsä Bennoon, joka oli pikkupentuna samanlainen.

Millan mielestä tyyli on vapaa, kun ruokaillaan.

Unilaulua laulamassa.

Painoa tytöille on tullut paljon lisää ja Milla on ollut kokoajan isompi kuin Mimmi, ja mikä hauskinta: kun pennut ovat lattialla, Mimmi ryömii eteenpäin, mutta Milla on paikallaan, kun ei pääse eteenpäin, sillä maha on niin suuri (ja muistuttaa samalla kilpikonnaa!).

Mimmi

Milla

Kävelyä on alettu jo harjoitella, varsinkin Mimmi välillä nousee etutassujen varaan. Katsotaan, koska voimat riittävät kokonaan itsensä kannatteluun. Ja lisäksi nyt vain odottelemme silmien aukeamista, kovasti luomet jo liikkuvat!

Ja tiedoksi pennuista kiinnostuneille!
Molemmat nartut sijoitetaan, kyselkää lisää emännältä. Emännän yhteystiedot löytyvät Luolakuonon sivuilta.

Pennut 5 vrk vanhoina

Kaikki on täällä sujunut mallikkaasti, pennut syövät ja kasvavat hyvin. Pennut saivat nimet, ensin syntynyt tyttönen on Matami Mimmi ja toinen tyttönen on Milla Magia. Mimmi ja Milla kasvavat ihan silmissä, ne ovat jo aika isoja, varmaan pian minuakin isompia.

Mimmi 2vrk

Milla 2vrk

5vrk

5vrk

 

Kuonot yhdessä, 5vrk

Pieniä tassunjälkiä x 2

Eilen oli 61. tiineyspäivä ja oli aika ryhtyä hommiin. Jo kello 4 aamuyöllä herätin emännän, kun kovasti tein itselleni pesää. Kuopimista, kaivamista.. Ja kun kello 5 aikaan emäntä tuli uudestaan katsomaan, kaksi pentua oli jo pesässäni:

Råtta ja Bulldog

 Niitä siellä sitten jo kovasti imetin. Jostain syystä emäntä vei ne kuitenkin pois. Aamu jatkui pentuja odotellessa: ulkona käytiin monta kertaa, vaikka edellisenä päivänä en ollut edes syönyt mitään.

Kahdeksan jälkeen aamulla alkoi tapahtua ja kello 11 ensimmäinen pentu näki päivänvalon. Ensimmäinen pentu on valkoruskea tyttö, jolla on hauskasti täplä päänpäällä ja läiskä kyljessä. Toinen pentu syntyi 40 minuutin kuluttua. Tämä toinenkin pentu on tyttö, ruskeaa päässä ja mustaa hännäntyvessä. Molemmilla tytöillä on ruskeat posket isänsä Bennon ja minun mukaan. Kun tytöt olivat syntyneet, rauhoituin ja aloin hoivaamaan pentuja. Synnytys sujui näin ensikertalaiselta hyvin, joskin emäntä sai olla vähän apuna. Tytöt olivat syntyessään 217g ja 222g.

Muutaman tunnin ikäiset pennut

Äidin hoivassa.

Tänään pennut ovat päivän vanhoja ja tässä heistä kuvia.

Tyttö 1

Tyttö 2

Tyttö 2 sivusta

Päiväunilla vieretysten.

Tyttö 2 vatsaa vasten nukkumassa.

Tyttö 1 äidin kainalossa.

Tiineyden viimeiset hetket

Oikeastaan voisi sanoa, että H-hetki lähestyy, enkä nyt tarkoita, että Allin HOO olisi minua lähestymässä. Vaan siis synnytyksen aika koittaa pian, nyt on tiineyden 56. päivä. Meidän koirien tiineysaika on 63 päivää +/- 5 päivää, eli jo 58. päivänä pennut voisivat jo syntyä. Emäntä kertoi lukeneensa, että jackrusseleiden keskimääräinen tiineyden kesto on 62 päivää. Lisäksi emäntä vielä selvitti oman äitini, Esterin, synnytyksen ajankohtia, ja ne ovat kuulemma vaihdelleet 60.-62. päivän välillä.

Olemme emännän kanssa seurailleet synnytyksen lähestymistä lämpöä mittailemalla, aika tasaista on vielä ollut. Olen jo tottunut lämmön mittaamiseen, makoilen sen aikaa rauhallisesti paikallani, sillä tiedän saavani aina herkun (tietenkin kanakierteen palan) mittauksen jälkeen. Ruoka maistuu myös vielä hyvin, juuri äsken söin kupillisen ruokaa.

Isännän ja emännän kanssa teimme minulle uuden pedin, jossa minun on sitten hyvä olla pentujen kanssa. Uusi peti tehtiin häkkiin, joka näyttää vähän samanlaiselta kuin Selmallakin on. Tilaa riittää ja on pehmeää. Sisustus siellä ei ole vielä täysin kohdallaan, tuo tyyny ja fleecepeitto saavat lähteä, kunhan pennut syntyvät. Oviaukkoon täytyy myös laittaa pieni koroke, etteivät pennut putoa. Olen viihtynyt hyvin tässä uudessa kodissani. Oikeastaan siitä tuli pesäluola, kun emäntä vielä laittoi tuon kankaan häkin päälle.

Aurinkoisena aamuna.

Kaikki alkaa olla siis valmista pentujen tuloa varten, joten jäämme nyt vain niitä odottelemaan!

Paketti

Hei!

Kuten jo eilen kerroin, minulle oli tullut postiin paketti. Paketti piti noutaa lähipostista, sillä se ei ollut mahtunut postilaatikkoomme. Luulin ensin, että Tyyne lähtee noutamaan pakettini, sillä sehän on noutaja ja seisoja ammatiltaan. No ei Tyyne sitten tullutkaan vaan piti lähteä itse matkaan. Saapumisilmoituksessa luki, että täytyy ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan. Minä otin rekisteröintitodistuksen, sillä eihän minulla muutakaan ole. Mutta postivirkailija oli tiukkana, hän ei voinut luovuttaa pakettia minulle, sillä henkilöllisyystodistukseni ei ollut kuvallinen. Yritin kysyä, että mihin hän kuvaani tarvitsee, sillä tässähän minä olen ihan itse. No, ei se vain käynyt. Onneksi emäntäni sai otettua paketin mukaansa. 

Kotiin päästyämme aloin tutkia pakettia. Kyljessä luki "äitiyspakkaus". Ihmettelin, että mikä se sellainen pakkaus on - tuleeko sieltä paketista ne pennut, jotta voin olla äiti? Tuskinpa, sillä mitä minun vatsassani sitten kasvaisi. Eli ei pentuja, ehkä jotain muuta mielenkiintoista, joka täytyy selvittää. Ei muuta kuin tuumasta toimeen ja pakettia availemaan.

Pieni koira ja iso äitiyspakkaus.

Kyllä, se on minulle.

Aukeaako se tästä?

Kurkistus.

Avaaminen täydessä vauhdissa.

Vihdoinkin sain laatikon auki. Ja toden totta, ei siellä mitään pentuja ollut, vaan paljon kaikkia tarvikkeita, joita tarvitaan pentujen hoidossa. Oli se hyvä, että sain tällaisen paketin, sillä ei minulla oikein ollut mitään pentutarvikkeita, vain omia leluja ja muita omia tarvikkeita.

Vautsi, mitä kaikkea täällä onkaan!

Paljon tavaraa.

Seuraavaksi esittelen teille äitiyspakkauksen sisältöä. Otetaan ensimmäisenä tarkasteluun lelut. Harmaa lelu on hiirihelistin, se kolisee ja sillä voi leikkiä monta samaan aikaan, sillä vetonaruja on neljä. Keskellä on myös rotta, yliajettu rotta. Se on vinkulelu ja voi olla, että se ei enää vingu, kun pennut sillä pääsevät leikkimään... siis enhän minä sitä tuhoa... No, pistetään se sivuun, jotta pennut saavat sillä sitten leikkiä. Ja kettu, jossa myös vingut molemmissa päissä, toimii myös vetoleluna. Viimeisenä vielä vetoköysi, toivottavasti saan pennuista vetoleikkikavereita, itse pidän kovasti vetoleikeistä.

Lelujen tarkastelua.

Tätä kettua voisin koettaa myös itsekin.

Vetoköysi, tää on kiva.

Seuraavaksi syömiseen liittyviä juttuja. Oi, miten ihanan pienen pieni ruokakippo! Siitä on pentujen hyvä syödä, kun se on niin matala. Äitiyspakkauksessa oli myös matolääkettä ja sitä täytyykin pennuille antaa monta kertaa ja tietysti myös minulle. Ja herkkuja äidille. Lisäksi oli vielä kaksi purkkia Royal Caninin Starter moussea, jota voi antaa pennuille ennen muroihin siirtymistä.

Ruokakippo, tähän ei kyllä suuret annokset mahdu.

Matolääkettä.

Tää on vain äidille! Nam!

Ja ruokaa pennuille, hyvältä tuoksuu.

Jos mä vaan vähän tästä nuolaisen...

Ja sitten otamme tarkasteluun hoivaosaston. Tyhjä vesipullo ja villasukka, niistä saa petiin lämmikkeen, kun pulloon laittaa lämmintä vettä ja pistää sen villasukan sisään. Toimii hyvin, olen itsekin sitä pentuna käyttänyt. Äitiyspakkauksesta löytyi myös ihana fleecehuopa, luukuvioinen. Se on pedissä hyvä lämmike, pysytään sitten lämpöisinä. Mutta ihmettelin, että miksi joukossa oli myös Turun Sanomat. Luenko sitä sillä aikaa, kun pennut nukkuvat? Mitäs järkeä siinä sitten on, uutisethan ovat jo vanhoja? Äh, tietenkin se on pisuvahinkoja varten, se voidaan levittää lattialle ja pisut imeytyy sitten siihen! Luulen, että niitä kyllä tarvitaan enemmän kuin vain yksi. Paketista löytyi vielä myös pyyhe, koirapyyhe. Sitä varmasti tarvitaan, ainakin synnytyksen aikaan.

Pariton villasukka ja vesipullo.

Uusi ja ihana fleecepeitto, varmasti lämmin.

Turkkari.

Finlaysonin koirapyyhe.

Emäntä: "No mutta, mihin se Nana hävisi kesken äitiyspakkauksen tutkimisen?"

Nana: "No eikö saa edes hetkeä levätä?"

 Ja viimeisenä lukuosastolle. Äitiyspakkauksesta löytyi Canis-koiralehti ja Tuire Kaimion Pennun kasvatus -kirja. Kylläpä tuo kirja on paksu, mitenköhän minä jaksan sen lukea? Onneksi kirjassa on kuvia, ne minä ymmärrän hyvin.

Canis - tarkoittaako se kaneja?

Pennun kasvatuskirja, täytyykö se lukea kolme kertaa, jos tulee kolme pentua? Entäs, jos niitä syntyy seitsemän?

Täältähän löytyi heti mielenkiintoista luettavaa tai siis katseltavaa - jackrussellin pentuja!

Olipas siinä paketti, paljon kaikenlaista hyödyllistä. Nyt tässä on vielä noin viikko aikaa pistää tavarat paikoilleen ja alkaa valmistautua synnytykseen. Tässä vielä kuva, jossa on kaikki äitiyspakkauksen tavarat. Luettavaa, hoitotarvikkeita, ruokaa ja leluja, tuleeko sinulle vielä mieleen jotain, mitä tarvitsen? Pentuaitausta meillä ei vielä ole, mutta se on kuulemma isännän ja emännän hankintalistalla. Eikä sitä kyllä vielä heti edes tarvita. Tai eihän sitä koskaan tiedä..

Äitiyspakkauksen sisältö.