Ompelua ja apureita

Olen viime aikoina joutunut nukkumaan isännän ja emännän makuuhuoneessa ilman omaa petiä. Olen nukkunut välillä tyynyjen päällä ja välillä päiväpeittoon kääriytyneenä. No eihän isäntä ja emäntä siitä tietenkään tykkää, sillä kuulemma tyynyt ja päiväpeitto eivät pysy puhtaina. Eihän se tietenkään  minun vikani ole, ettei minulla ole ollut parempaa nukkumapaikkaa.

Pari päivää sitten emäntä kaivoi jostakin laatikosta luufleecekankaan. Mietin ensin, että mistä se onkaan niin tutunnäköinen, kunnes muistin, että äitiyspakkauksesta sain sen viime talvena. Ja seuraavaksi emäntä otti mittanauhan ja sakset. Mitä tässä tapahtuu? Mimmi oli minun kannasi ihmettelemässä tapahtumia.Välillä Mimmi seurasi tapahtumia aivan lähietäisyydeltä, luufleecen päältä.

Apurit, jotka eivät koskaan ole tiellä.

Hetken kuluttua luufleece ja musta kangas olivat palasina. Seuraavaksi emäntä siirtyi ompelukoneen viereen. Se on minulle tuttu laite, emäntä tekee sillä aina silloin tällöin jotain. Mimmille ompelukone oli vielä uusi tuttavuus, vaikka ei se siitä mitään meinannut. Viimein palat yhdistyivät ja huomasin, että nyt se muistuttaa petiä - tosin vielä ilman täytteitä. Mimmi ja minä olimme tietenkin apureina myös täyttöpuuhissa, Mimmi jälleen kerran juuri siellä missä tapahtui.

Ja vihdoin siitä tuli valmis. Emäntä sanoi, että se on minulle - Mimmillä kun on jo peti makuuhuoneesssa. Peti on kyllä niin suuri, että Mimmi voi tulla vaikka viereeni nukkumaan, olemme siinä jo muutamana iltana vierekkäin nukkuneet.

Seuraavaksi tietenkin poseerauskuvia uudessa pedissä:

Me mahdutaan tähän näin päin.

Ja näin päin.

Mimmi kuuli sanan "nakki".

Mimmi ei vielä oikein hallitse tätä poseerausta.

No niin, tässä on malliposeeraus. Olemme tästä palkkamme ansainneet!

 Än, yy, tee, nyt! Petipaini alkaa!

Uusi peti villitsee!

Riemua!

Hei, me pudottiin pedistä!

Takajalkapotku.

Toivottavasti tässä uudessa pedissä tulee ensiyönä hyvät unet!

Puutarhatöitä

Eilen emännän kanssa tehtiin vähän puutarhatöitä meidän rivitalon etupihalla. Naapurin setä kiskoi aamupäivällä rikkaruohot ja heinikot talon seinustalta omalta kohdaltaan, joten meidän oli tehtävä sama työ iltapäivällä myös meidän asunnon kohdalta. Heinikkoa ja kaiken maailman kasveja oli päässyt kasvamaan siihen ihan hirveän paljon! Emäntä kiskoi kasvit irti ja minä kaivoin niiden juuret ylös. Välillä emäntä näytti, että mistä kohdasta täytyy kaivaa. No, minä kaivoin ja kun juuri tuli tarpeeksi näkyviin, kiskoin sen irti. Emäntä kehui minua silloin kovasti :)

Kaivuri

Rikkaruohot ja minä

Laiskaakin laiskempi emäntä

Olen emännälleni kiukkuinen, sillä hän on laiska. Olisin halunnut tulla kertomaan teille monenmoisia juttuja, mutta kirjoittaminen ei näillä minun tassuillani oikein onnistu. Ja emänätä on siis ollut niin laiska, ettei hän ole tullut minun kanssa kirjoittamaan. Mur.

Mutta asiaan, kerrotaan nyt kaikki, mitä minun sydämelläni on, kun tuo emäntä nyt kerran tuli minun kanssani kirjoittelemaan.

Aloitetaan pelastusliiveistä. Olemme kesäkuun alussa laittaneet venettä kuntoon ja emäntä sitten kokeili päälleni pelastusliivejä. Mutta mitä ihmettä, ne olivat käyneet pieniksi, rinnanympärykseni on päässyt kasvamaan liian suureksi. Oli siis hommattava uudet liivit. Juuri sopivasti posti toikin Koiramme-lehden, siellä välissä tulee aina lehti myös meille koirille - Musti ja Mirri-kuvasto. Selailin kuvastoa ja siellä oli hienot Hurtta-merkkiset liivit, aikaisemmatkin pelastusliivini ovat olleet Hurtta-merkkisiä.

Mainoksen uhri - ihanat Hurtta-pelastusliivit odottavat ostaajansa!

Pian posti toikin meille uudet pelastusliivit, ne olivat onneksi minulle sopivat.

Uudet Hurtta-pelastusliivit

Emäntä on ahkerasti puurtanut gradunsa parissa koko kesäkuun niin ajattelin olla välillä myös avuksi. Ajattelin hoitaa ruokapuolen, jotta emännällä on enemmän aikaa keskittyä kirjoittamiseen. Laitoin takapihalle pallogrillin pystyyn ja aloin grillailemaan meille nakkeja, yksi minulle ja yksi emännälle.

Russelin kokoinen pallogrilli

Hyvä tuoksu leijailee ilmassa

Eivät taida olla vielä valmiita

Valppaana täytyy olla, tämä on tarkkaa puuhaa

Maistuu hyvälle

Nam!

Juhannuksena sitten lähdimme ensimmäistä kertaa veneilemään. Alkuun taas vähän jännitti ja emäntä pyysi viereensä istumaan. Menin hetkeksi, mutta palasin isännän jalkoihin, sillä siellä on minun paikkani ajon aikana, en osaa olla enää muualla. Enkä minä tärissyt yhtään, vapina johtui ihan varmasti vain uuden moottorin aiheuttamasta resonoinnista.

Kapteeni Nana

Vaikka heti ei uskoisikaan, että välillä vähän vapisen veneen kyydissä, olen kuitenkin veneemme kapteeni, ainakin siis silloin kun olemme rannassa.

Juhannus meni mukavasti, Tessun kanssa oltiin taas samoissa paikoissa ja kivaa oli! Kävimme myös meressä uimassa.

Ohoi, mitä näkyy?

No sehän on Keistiön lossi!