Yleensä aamupäivät kotona on hiljaisia, en viitsi tehdä juuri mitään, nukkuminen onkin aamupäivien puuhaa. Eilisen aamupäivän vietinkin tällä tavalla rauhallisesti. Pedistäni löysin kuitenkin yhden possunkorvan, siirsin sen parempaan piiloon sohvan ja sohvatyynyn väliin.
Iltapäivällä kävimme emännän kanssa metsässä. Matka taittui polkupyörällä, itse istuin korissa. Metsässä haistelin ja tongin kaikkia koloja, siellä oli niin paljon kaikkea uutta. En ollut käynyt siellä ennen, vaikka se olikin tutun lenkkipolun varrella. Emäntä kantoi mukanaan jotain ämpäriä, luuli kai löytävänsä sieltä metsästä jotain marjoja.
Illalla käytiin moikkaamassa mun koirakavereita, nyt niitä oli paikalla kaikkiaan viisi kappaletta. Tai ei niistä mun frendejä ole oikeastaan kun vaan Tessu ja Laku. Esterin ja sen muksujen Hillan ja Elviksen kanssa en tule oikein juttuun.
Tessun kanssa me ollaan lähes saman ikäisiä, ollaan aina oltu hyviä kavereita keskenään. Tessun kanssa leikitään melkein joka päivä.
Silloin pentuna Laku oli vähän pelottava, kun se oli jo niin iso, vaikka se ei olekaan meitä paljon vanhempi. Enää ei pelota, Lakun kanssa on kivaa juosta pihalla ja leikkiä. Laku on siitä huipputyyppi, että se tietää, missä on parhaat metsästyspaikat, eli mistä vois löytää hiiriä tai rottia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti