lauantai 28. elokuuta 2010

Sitä ja tätä

Huh, onpas ollut viikko! Alkuviikon olen ollut vain emäntäni kanssa kotona, on ollut vähän tylsääkin. Torstaina oli hauskaa, sillä isäntäni tuli kotiin, olinkin jo odottanut meidän raisuja leikkejä! Tuo emäntä kun ei niitä osaa, se tykkää vain silitellä ja paijailla minua.

Torstai illalla lähdin Tessun luokse yökylään! Kivaa oli! Perjantaina tulin takaisin kotiin ja arvatkaa mitä, minua odotti uusi vinkulelu!! Vähän yli tunnin jaksoin yhtämittaisesti sitä pureskella, loppu vaiheessa se ei edes enää vinkunut, sillä siihen tuli vahingossa reikä.

Tänään olen viettänyt tavallista kotipäivää isännän ja emännän kanssa ja se on ollut oikein mukavaa!

tiistai 24. elokuuta 2010

Kuraiset tassunjäljet

Yök, taas se alkaa! Nimittäin jatkuvat vesisateet, en pidä niistä yhtään. Tassut kastuu, turkki kastuu ja vatsa kurastuu. Minun mielestä sadekelillä lenkkeily ja ulkoilu pitäisi kieltää kokonaan! Yleensä pistänkin jarrut heti päälle, kun näen, että siellä ulkona on märkää. Joskus on kuitenkin pakko sinne mennä. Ja sisälle tulo, sekään ei ole sen jälkeen mukavaa. Joutuu joko eteisessä kuivakseen tai oikein kuranen jos olen, niin joudun suihkuun. Ei ole kivaa.

maanantai 23. elokuuta 2010

Hoidossa

Eilen sunnuntaina emäntä vei minut jo heti aamusta Tessun luokse. Olin siellä koko päivän, juostiin ja leikitttiin Tessun kanssa. Kävi Tyyne ja Laku ja Esterikin siellä, ja oli kivaa! En malttanut millään nukkua koko päivänä.

Illalla emäntä tuli hakemaan minut, se oli ollut taas siellä paikassa, mistä saa muovipussin mukaan kun lähtee. Muovipussissa on yleensä jotain hyvää, eilen sieltä löytyi herkkupaloja mulle ja Tessulle. Kaiken huippu oli se, kun sieltä kassista löytyi myös kaksi luuta!!

Illalla kun mentiin kotiin, söin hyvin ja olisin vielä halunnut leikkiä, mutta kun emäntä ei leikkinyt minun kanssani, niin kävin nukkumaan. En löytänyt pehmeämpääkään paikkaa, joten jouduin tyytymään sohvaan ja viiteen tyynyyn.

lauantai 21. elokuuta 2010

Hiiren jälkiä

Tänään oltiin illalla Esterin, Tyynen ja Lakun luona. Heti alkajaisiksi saatiin kaikki omat luut, oli tosi hyvää! Oma luuni jäi hieman kesken, sillä Laku ei malttanut syödä luutaan ollenkaan vaan etsi hiiriä. Minäkin innostuin siitä puuhasta. Pitkään me kaivettiin ja haisteltiin ja kuopsuteltiin navetan päädyssä, kunnes löydettiin hiiren piilopaikka. Sitä kaivettiin ihan tosissamme vuorotellen. Yhtäkkiä sieltä tuli hiiri ulos ja minä sain sen kiinni ja laitoin siltä niskat nurin! Ensimmäinen hiireni! Siitä tuli kyllä Lakun kanssa vähän tappelua, että kumman se oli.

Päivän hyvän työn jälkeen mentiin Esterin kanssa saunaan. Ei me siellä kyllä kauaa viihdytty, kun tuli niin kuuma. Sen jälkeen käytiin pesulla. Nyt kotona on mukava käydä nukkumaan puhtaana.

keskiviikko 18. elokuuta 2010

Toiset lähtee, toiset jää

Eilen sain kuulla ikävän uutisen. Pikkuveljeni Nöpön (joo, se on kissa) kanssa asustanut Domino-pupu on kuollut. Domino oli jo aika vanha, yli 6-vuotias. Domino oli minusta aina kiinnostava, olisin halunnut leikkiä aina sen kanssa, kun kävimme Nöpön luona. Domino ei kylläkään ikinä oikein halunnut leikkiä minun kanssani.

Nöpöstä en ole tainnutkaan kertoa aiemmin. Nöpö muutti meille ihan pikkuisena, noin viiden viikon ikäisenä. Otin Nöpöstä heti pikkusiskon minulle, suostuin jakamaan rakkaimman leluni, virtahevon, Nöpön kanssa (kuva). Nöpö asui meillä viikon verran, mutta sinäkin aikana ehti tapahtua paljon. Me muun muassa katkaisimme jukkapalmun ja levitettiin sen mullat olkkariin. Välillä raahasin Nöpöä perässäni ja söin sen ruuat. Pitkään luulin Nöpöä pikkusiskokseni, kunnes se paljastuikin pikkuveljeksi. En olekkaan nähnyt Nöpöä pitkään aikaa, on jo ikävä.

Pitkä päivä yksin

Hoh hoh, tänään olen ollut melkein koko päivän yksin kotona. Aamulla emäntä lähti ja iltapäivällä tuli ja hetken päästä lähti taas uudelleen. Koetin kerjätä mukaan pääsyä, mutta ei se huolinut minua mukaansa.

Mutta kyllä kannatti odottaa, sillä emäntäni toi tuliaisia, niin kuin se lupasikin!
















On yksi harmituksen aihekin, Ikea ei enää myy meille koirille (eikä kissoille) enää mitään kivoja ja pehmoisia petejä, eikä ruokakippoja.

tiistai 17. elokuuta 2010

Ei enää possunluita!

Aina mulle on sanottu, ettei saa syödä kypsennettyjä possunluita eikä muitakaan. Eilen kuitenkin söin niitä Tessun ja Esterin kanssa. Ei olisi pitänyt. Tänään kakalla käydessä sattui paljon ja huusin, vertakin tuli vähän. Emäntä haki äkkiä apteekista jotakin parafiiniöljyä, jota se syötti minulle väkisin. Kyllä vatsa taitaa olla jo parempi, mutta enää en kypsiä luita syö!

(mutta raaka luu kyllä kelpaisi, slurpsis!)

torstai 12. elokuuta 2010

Ruokaa!


Tänään oli hyvä päivä, emäntäni teki minulle paljon paljon ruokaa! Kuvasta näet, kuinka paljon sitä oikein tuli.

Ruokani on sovellus "yrjölän puurosta" (tuttu koiramaailmassa), tänään siihen tuli 1400g sika-nautajauhelihaa, 200g broilerin jauhelihaa (olisin halunnut tätä enemmän, mutta kaupassa ei ollut kuulemma enempää), reilusti puuroriisiä ja tummaa riisiä + lisukkeena juoksevaa rasvaa (ei se kyllä yhtään juossut).

Loppujen lopuksi valmista ruokaa oli 8 litraa, sillä pitäisi pärjätä taas muutama viikko!

keskiviikko 11. elokuuta 2010

Tassunjälkiä lenkkipolulla

Tämä päivä on alkanut eri tavalla kuin ennen. Juuri kun olin herännyt, emäntäni halusi lähteä kanssani lenkille. Olin heti innoissani ja valmiina lähtöön! Ilma oli sopiva lenkkeilyyn, ei ollut liian kuuma, kuten koko kesän on ollut. Ei kuumalla kelillä ole voinut käydä lenkillä, läähättäisin niin kovasti että varmaan sotkeutuisin omaan kieleeni!!

Yleensä käymme pienemmän lenkin ja matkalla yritinkin kääntyä sinne päin. Mutta tänään suuntasimmekin isommalle lenkille. Se on mukava lenkki, vain alku- ja loppulenkin ajan joudun olemaan kiinni narussa. Pienillä hiekka- ja metsäteillä ja tietysti metsäpoluilla saan juosta aivan vapaana, se on kivaa!

Tämän lenkkipolun varrella on uimalätäkkö ja juoksinkin sinne suurella vauhdilla. Mutta höh, se olikin kuivunut. Yritin kaivaa sen hiekkapohjaa, mutten ehtinyt kaivamaan kauaa, kun jatkoimme matkaa. Matkalla kävin nuuskimassa kaikkia aiemmin kaivamiani koloja, niitä kaivoin silloin viimeksi mustikkareissulla. Söin pari mustikkaakin.

Kyllä lenkki metsässä on mukavaa, on kiva haistella metsän hajuja ja kuunnella metsän ääniä! Lenkin jälkeen söin hyvin ja seuraavaksi suuntaan jonnekin pehmeään paikkaan nukkumaan kunnon päiväunet!

sunnuntai 8. elokuuta 2010

Viikonloppu jälkiä

Tämä viikko on mennyt hyvin tavalliseen tapaan. Päivisin olen ollut yksin kotona, olen nukkunut ja syönyt luita. Kun muut tulevat kotiin niin päivän aikana varastoitunut energia pääsee purkautumaan! Haluaisin aina kovasti leikkiä ja riehua, mutta isäntäväki ei aina innostu yhtä paljon kuin minä. Se on kuitenkin ollut kivaa, että olen päässyt leikkimään Tyynen ja Lakun kanssa! Esteri on enemmän katsonut sivusta, sillä on ne lapsukaiset hoidettavanaan. Viikon päästä nekin lähtevät jo uusiin koteihin, vähän tulee ikävä, sillä niiden menoa on ollut hauskaa seurata.

Viikonloppuna olemme olleet taas veneilemässä. En taaskaan tykännyt matkustamisesta, tärisin vain lattialla. Perillä oli mukavampaa, oli useita rapsuttajia ja sain herkkuruokaa mukaan, Ceasaria. Kierrettiin katsomassa saaren nähtävyydet ja pääsin vartiointitornista näkemään pitkälle ulapalle. Korkea paikka ei yhtään pelottanut! Tällä kertaa en päässyt yhtään uimaan, sillä siellä ei ollut mitään uimarantaa enkä uskalla hypätä veneen uimatasolta uimaan. Muutenkin vedessä oli sinilevää, yök.

Oli taas kuitenkin mukavaa palata kotiin omaan petiin ja omien lelujen luokse, ne kun olivat kotona aivan yksin poissa ollessani.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Mustikkaisia tassunjälkiä

Maanantai iltana kävimme mustikkametsässä, se on siinä tutun lenkkipolun vieressä. Mustikoita oli valtavasti ja ne oli hyviä. Minun mielestä mustikoita on kivointa syödä juuri siitä puskasta, missä isäntä tai emäntä niitä keräilee. Sain myös sinisiä jälkiä valkoiseen turkkiini.

Metsästä lähdimme Tessun luokse. Taas painittiin ja juostiin ja leikittiin Tessun kanssa. Myöhemmin illalla myös Amalia-kissanpentu tuli Tessun luokse kyläilemään. Jotkut koirat tykkää kiusata kissoja, mutta minä tykkään leikkiä niiden kanssa. Amaliakin tykkäsi leikkiä minun kanssa tai oikeastaan minun häntäni kanssa. Viimeksi, kun näin Amalian, se oli tosi pikkuinen. Nyt se oli kasvanut jos paljon, vaikka pikkuinen se oli vieläkin.

maanantai 2. elokuuta 2010

Märkiä jälkiä

Eilen kävimme suuren poppoon kanssa veneilemässä. Itse en juurikaan välitä veneellä matkustamisesta, mutta määränpäässä on usein mukavaa. Eilenkin pääsin tutkailemaan tuttuja maisemia ja tietenkin uimaan. Viime kesänä en pitänyt uimisesta, mutta tänä kesänä se on ollut hauskaa, varsinkin näillä kuumilla ilmoilla.

Jostain syystä en saanut mennä yleiselle uimarannalle. Se olisi ollut tosi houkutteleva, paljon kaivettavaa hiekkaa! Jouduin siis tyytymään uimiseen vähän kauempana tästä rannasta. Kallioisella rannalla oman haasteensa toi kallion liukkaus, en meinannut päästä ylös ja tuntui kuin olisi juossut juoksumatolla. Siitä huolimatta uiminen oli tosi hauskaa, kävin kastelemassa turkkini moneen kertaan. Uimisen jälkeen on myös hauskaa pyöriä maassa, varsinkin hiekassa! Jostain syystä sen jälkeen joutuu aina uudestaan mennä uimaan.

Uinnin jälkeen viluttaa ja tulee väsy.